Muutosprosessin perustaksi Prohocilla haluttiin ottaa vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen.
Muutos organisaatiossa ei tapahdu itsestään, eikä siihen ole vain yhtä sopivaa kaavaa. Muutosprosessi vaatii monen asian huomioimista, ihmisten välistä yhteistyötä ja myös epävarmuuden sietämistä. Vaasalaisen Prohoc Oy:n organisaatiouudistuksessa tärkeässä roolissa oli luontaisten vahvuuksien hyödyntäminen.
Prohocin toimitusjohtaja Ilkka Palolan mukaan konsernin viime vuosien voimakas kasvu vaati organisaation uudistamista. Tarvittiin organisaatio, joka tukee kasvua ja ihmisiä heidän työssään.
Vahvuudet keskiöön muutosprosessissa
Muutosprosessin perustaksi haluttiin ottaa vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen. Miten Prohocilla sitten huomioitiin vahvuuksia muutoksen johtamisessa?
– Roolituksia tehtiin vahvuuksien mukaan, Ilkka Palola kertoo.
– Ilman vahvuuskartoitusta viestintään ja suunnitteluun liittyvät vahvuudet olisi varmaan unohdettu. Jos kommunikaatio ei kuulu omiin vahvuuksiin, sen merkitys tahtoo unohtua. Osa ihmisistä tarvitsee enemmän tietoa ja kontekstia voidakseen toimia.
– Toinen herkästi huomiotta jäävä vahvuus on suunnittelu. Jos sitä on ryhmässä mukana, saadaan helpommin aikaan hyvät suunnitelmat ja seuranta. Suunnitteluvahvuutta tarvitaan, jotta palavereissa tulee tehtyä muistiinpanot ja nimettyä vastuuhenkilöt, eikä jäädä vain ideoimaan asioita.
– Organisaationa meillä painotuvat ihmissuhde- ja vaikuttamisen vahvuudet. Suorittamisen vahvuuksia sekä strategista ja ideointivahvuutta meillä on aika vähän. Näiden vahvuuksien läsnäolo haluttiin varmistaa vahvuuksien tunnistamisella, Palola kertoo.
Prohocin henkilöstöjohtaja Johanna Hämäläinen puolestaan kertoo, että hänellä oma suorittamisen vahvuus on vaihtelun hyödyntäjä, ja siksi muutoksen ja kasvun tukeminen sekä prosessien kehittäminen on hänelle ideaalia.
– Vaikuttamisen vahvuutena minulla on maksimointi, joka saattaa myös haastaa tekemistä. Näen helposti mitä kohti ollaan menossa ja myös mahdollisuuksia, joita muut eivät vielä näe. Mutta olen joutunut opettelemaan vuosien varrella sitä, että hyväkin on loistava lopputulos ja keskeneräisyyttä pitää sietää. Se on erityisen tärkeää muutoksessa, koska asiat eivät tapahdu hetkessä.
Henkilöstön osallistaminen kannattaa
Osallistaminen on Hämäläisen mukaan sitä, että ihmiset pääsevät vaikuttamaan työhönsä.
– Usein osallistaminen tapahtuu oman työn ympärillä, ei välttämättä millään erillisellä foorumilla. Aina ihmiset eivät edes huomaa, että heitä osallistetaan.
– Kannustamme työntekijöitämme miettimään, mitä voi tehdä toisin. On kasvavan yrityksen edellytys – muutenkin kuin muutoksessa – että ihmiset uskaltavat miettiä, mitä voi tehdä eri tavalla. Näitä oivalluksia syntyy työn kehittämisen ja kehittymisen kautta.
Mitä muutos on opettanut?
Muutosprosessi on opettanut, että organisaation kyvykkyys haastetaan voimakkaassa kasvussa.
– Näemme, että kaikessa ei olla valmiita, mutta olemme paremmin tunnistaneet niitä asioita, joissa ollaan hyviä, ja niitä, joissa voidaan tulla paremmiksi, Palola kuvailee.
Vaikka viestintä onkin ollut muutosprosessissa keskeisessä roolissa, viestimistä, viestin toistamista ja ylikommunikointia tulisi Johanna Hämäläisen mukaan olla vieläkin enemmän.
– Seurantaa olisi myös pitänyt olla enemmän. Osa asioista lähti muutosryhmistä etenemään omia polkuja. Lisäksi muutokseen olisi pitänyt varata enemmän aikaa ja yhteistä työstämistä.
Ulkopuolelta uutta näkökulmaa
Talementin Harri Lammi on ollut mukana ohjaamassa muutosprosessia. Mitä hyötyä ulkopuolisen mukana olosta on ollut?
– Ulkopuolinen tuo uutta näkökulmaa, kysyy hankalia kysymyksiä ja yksinkertaisia kysymyksiä, joita ei itse hoksaa kysyä tai joille on sokea. Minun on ollut toimitusjohtajana helpompi osallistua, kun on ulkopuolinen vetämässä. Huomattiin, ettei todellakaan osata itse kaikkea. Kokeneen toimijan uudet ideat auttavat meitä paljon eteenpäin, Ilkka Palola vastaa
– Erilaisuuden hyödyntäminen ja erilaisten näkökulmien saaminen tulivat paremmin osaksi matkaa ulkopuolisen avulla. Ja muistuttaminen tietyistä muutosstepeistä, joiden kohdalle on hyvä pysähtyä, vastaa Johanna Hämäläinen.
Lue tämä artikkeli kokonaan sekä muita juttuja: talementlehti.fi