Toisin kuin Suomessa, monessa maassa ei ole tuttua ajatus, että johtaminen on oma kompetenssinsa, jota voi ja tarvitsee opetella.
Törmäsin ulkomailla työskennellessäni toistuvasti tyhjän katseen ilmiöön: Kun yritin selittää, mitä Suomessa olin työkseni tehnyt, kuulijan ilme jäi tyhjäksi. Tuskin kukaan aasialainen, ja harva länsimaalainenkaan tiesi, mitä työterveyslääkäri tekee. Useimmiten päädyin yksinkertaisuuden vuoksi sanomaan, että olen ikään kuin yleis- tai perhelääkäri. Tosin kirurgi olisi monen korviin kuulostanut paljon hienommalta.
Suomalaiselle on luonnollista, että työpaikan ja työntekijöiden terveydestä huolehtii siihen erikoistunut työterveyshuolto. Huolehdimme siitä, että työpaikka ja työn tekeminen on mahdollisimman terveellistä. Tavoitteena on, että lopulta työntekijä myös pääsee mahdollisimman terveenä eläkkeelle.
Suomeen palattuani olen törmännyt samaan ilmiöön kertoessani maahanmuuttajaystävilleni, mitä teen työkseni. Kun kerron, että olen toimitusjohtajana yrityksessä, joka toteuttaa johtamis- ja esimiesvalmennusta, saan jälleen tyhjiä katseita vastaani. En osaa selittää edes selkokielellä työtäni, johtajien kouluttamista, siten, että Aasiasta tullut pakolainen saisi siitä kiinni.
Useimmalle suomalaiselle on tuttua, että johtaminen on oma kompetenssinsa, jota voi ja tarvitsee opetella ja että hyväksi johtajaksi ei synnytä vaan kasvetaan. Aasialaiselle johtajuus on lähinnä asema ja status, mahdollisuus käyttää valtaa, joka useimmiten saadaan suhteilla tai rahalla. Tai sitten johtamisella ymmärretään erilaisia toimistotöitä. Koulutanko siis esimerkiksi kirjapitoa, minulta kysytään.
Olemme Suomessa monella tapaa onniteltavia: täällä huolehditaan työntekijöiden henkisestä ja fyysisestä terveydestä ja hyvinvoinnista. Myös esimiestyöhön ja johtamiseen satsataan, sillä hyvä johtaminen ja esimiestyö tukee sekä työntekijän onnistumista että hyvinvointia.