Uutena esihenkilönä
Oletko uusi esihenkilötyössä? Saatat olla kokenut ammattilainen ja substanssin taitaja, mutta kokematon muiden johtamisessa. Mitä olisi hyvä tietää uudessa roolissa, mitkä työkalut ovat hyödyllisiä? Mikä muuttuu, kun siirryt työntekijän tai asiantuntijan roolista esihenkilön rooliin? Monilla tiiminvetäjillä on myös muita kuin suoraan esihenkilörooliin kuuluvia tehtäviä – kuinka jakaa aika ja resurssit eri tehtäviin?
Kaksi näkökulmaa aiheeseen:
Kirkasta tärkeimmät tavoitteesi johtajana
Kiireisessä arjessa moni esihenkilö ei ehkä ehdi pohtimaan ja priorisoimaan omaa työtään; silloin toimii herkemmin reaktiivisesti kuin proaktiivisesti. Uuden esihenkilön tulisi pohtia päätavoitteitaan: mitkä ovat kriittisimmät tehtävät, joihin tulisi keskittyä tiiminvetäjänä? Myös kokeneiden johtajien on aika ajoin pohdittava tavoitteitaan uudelleen; organisaation painopiste voi muuttua, toimintaympäristö voi muuttua, ihmiset ja heidän tilanteensa tai resurssit voivat muuttua.
Menestyäksesi lähijohtajana ensimmäinen – ja välttämätön edellytys – on, että sinulla ja omalla esihenkilölläsi on sama näkemys roolistasi ja tehtävistäsi. Tarvitset tätä tukea, jotta sinulla on myös organisaation strategian kannalta oikeat tavoitteet ja teet oikeita asioita saavuttaaksesi tavoitteesi.
Selkiytä kaksisuuntaista viestintää
Jos siirtyy esihenkilöksi tiimin jäsenestä tai suorittavasta työstä, on tärkeää miettiä, mikä on muuttunut; mikä on roolisi, suhteesi muihin ja kommunikaatio muiden kanssa.
Jotta pystyt johtamaan muita, on sinun kommunikoitava ihmisille selkeästi tehtävät, tavoitteet, odotukset ja palaute. Esihenkilön vastuulla on, että työntekijöillä on selkeä näkemys tehtävistä ja he saavat asiaankuuluvaa palautetta. Näiden selkeä kommunikointi on tärkeää, jotta mahdollistat muiden menestymisen työssään. Kommunikointi on tärkeää myös siksi, että usein sanomattomat odotukset stressaavat työntekijöitä eniten.
Työntekijät tarvitsevat sekä myönteistä, rakentavaa että korjaavaa palautetta. Myönteinen tai vahvistava palaute kertoo, että työntekijä toimii oikein, hän onnistuu ja häntä arvostetaan. Siitä tulee hyvä mieli! Rakentava palaute motivoi ja antaa uusia näkemyksiä ja näkökulmia siitä, miten toimia vielä paremmin. Korjaava palaute viestii, että jotain halutaan seuraavalla kerralla tehdä toisin. Korjaava palaute vaatii toimiakseen luottamusta ja turvallisuutta työyhteisössä.
Muista, että viestinnän tulee toimia myös toiseen suuntaan: esihenkilön on kuunneltava työntekijöitään. Jos johtaja haluaa tehdä parempia päätöksiä, hänellä on oltava laajempi näkökulma, ja laajempaan näkökulmaan tarvitaan muiden mielipiteitä. Usein toisten näkökulmien kuuleminen vaatii aktiivista kysymistä.
Panosta siis dialogin luomiseen monologin sijaan!